Itsehoito-ohjeet flunssan oireiden lievitykseen
Flunssa eli tavallinen nuhakuume on yleinen viruksen aiheuttama hengitystieinfektio, joka tarttuu helposti pisaratartuntana tai kosketuksen välityksellä. Se on yleensä lievä ja itsestään paraneva tauti, jonka tyypillisiä oireita ovat nuha, kurkkukipu, yskä ja lievä kuume. Flunssa kestää tavallisesti viikosta kahteen, ja sen hoidossa tärkeintä on lepo sekä oireiden lievittäminen.
Flunssa vai influenssa – tunnista oireet
Flunssa ja influenssa ovat molemmat virusten aiheuttamia hengitystieinfektioita, mutta usein niiden oireet ja taudinkuva eroavat selvästi toisistaan. Joskus erottaminen voi kuitenkin olla hankalaa, sillä etenkin rokotetuilla influenssa voi ilmetä vain lievinä flunssan kaltaisina oireina.
Flunssa kehittyy yleensä vähitellen ja aiheuttaa lieviä oireita, kuten nenän tukkoisuutta, nuhaa, kurkkukipua, äänen käheyttä ja yskää, mutta harvoin korkeaa kuumetta tai voimakasta uupumusta.
Influenssa alkaa yleensä äkillisesti ja on rajumpi kuin flunssa: kuume nousee nopeasti, ja siihen liittyy voimakasta lihas- ja päänsärkyä, vilunväristyksiä, yskää ja väsymystä. Erityisesti riskiryhmillä influenssa voi aiheuttaa jälkitauteja, kuten keuhkokuumeen. Rokote antaa tehokkaan suojan influenssaa vastaan.
Flunssan itsehoito
Flunssan itsehoidossa tärkeintä on lepo, jotta keho saa aikaa toipua. Tukkoisuutta ja nuhaa voi helpottaa nenäsuihkeilla tai nenäkannulla. Kurkkukipua lievittävät desinfioivat ja puuduttavat imeskelytabletit, ja tarvittaessa voi käyttää kipulääkettä. Mikäli ääni käheytyy tai katoaa, on hyvä välttää puhumista. Kuumeen hoitoon voi käyttää kuumelääkkeitä, kuten parasetamolia tai ibuprofeenia. Samalla kannattaa välttää saunomista, liiallista vaatetusta ja useiden peittojen käyttöä, jotta keho ei kuumene liikaa. Yskää voi helpottaa höyryhengityksellä tai pulloon puhaltelulla, jotka kosteuttavat hengitysteitä ja irrottavat limaa.
Milloin flunssan itsehoito ei riitä
Lääkärin tai hoitajan vastaanotolle on hakeuduttava, jos flunssan yhteydessä ilmenee rintakipua tai hengenahdistusta, kovaa kurkkukipua, joka estää syömisen tai juomisen, tai jos nielu tuntuu turvonneelta. Myös pitkittynyt korvakipu, korvan vuotaminen, huimaus tai voimakas tinnitus edellyttävät tarkempaa tutkimusta. Hoitoon on syytä hakeutua myös, jos kipu poskipäissä, ylähampaissa, otsalla tai silmien seudussa jatkuu voimakkaana yli viikon, jos esiintyy veriysköksiä, yskä kestää yli neljä viikkoa tai flunssa yli kaksi viikkoa, tai jos yleisvointi heikkenee selvästi. Tilanne, jossa flunssa on jo ollut paranemassa mutta vointi huononee uudelleen, on myös merkki siitä, että vastaanottokäynti on tarpeen.
Jos sinulla on huolestuttavia oireita, ota yhteyttä puhelimitse 010 835 5000 tai päivystyschatin kautta, niin arvioimme vastaanottokäynnin tarpeen. Palvelemme arkisin klo 8-16. Muina aikoina ja akuuteissa tilanteissa ota yhteyttä päivystysapuun puh. 116117.
Flunssan ennaltaehkäisy
Tehostettu käsien pesu etenkin epidemia-aikoina on tehokkain tapa estää flunssatartuntojen leviämistä. Flunssaisena on hyvä välttää liikkumista julkisilla paikoilla, ja jos se on välttämätöntä, maskin käyttöä suositellaan tartuttamisen vähentämiseksi. Säännöllisesti käytettyinä D-vitamiini ja probiootit voivat tukea vastustuskykyä ja ehkäistä hengitystieinfektioita. Terveelliset elämäntavat, kuten monipuolinen ruokavalio, riittävä uni ja säännöllinen liikunta, vahvistavat elimistön puolustusjärjestelmää.
Sairausloman hakeminen flunssan vuoksi
Alkavassa flunssassa, johon ei liity huolestuttavia oireita, voi useimmiten olla omailmoituksella poissa töistä 1–3 päivää. Keskustele esihenkilösi kanssa sairastuessasi, ja mikäli tarvitset sairauslomatodistuksen, ole yhteydessä työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon ollessa suljettuna ota yhteyttä julkiseen terveydenhuoltoon sairauslomatodistuksen saamiseksi. Huomioithan, että sairauslomatodistuksia ei voi kirjoittaa takautuvasti.