Neljä vuosikymmentä työterveyden etulinjassa
Kun Ulla aloitti työuransa terveydenhuollon parissa vuonna 1981, maailma oli hyvin toisenlainen – puhelimet kiersivät pöydän ympäri johdolla, dokumentointi hoidettiin paperikansioihin, eikä perehdytyksiin kulunut viikkoja. “Rukkaset käteen ja töihin vaan,” Ulla naurahtaa muistellessaan ensimmäistä työpäiväänsä Lappeenrannan työterveydessä. Nyt, lähes 40 vuotta myöhemmin, on aika jäädä eläkkeelle ja katsoa taaksepäin vaikuttavaa uraa, jossa yksi asia on pysynyt ennallaan: ihmisten kohtaaminen.
Sattumalta alkuun, suurella sydämellä eteenpäin
Ullan tie työterveyshuollon ammattilaiseksi alkoi sattuman kautta. Imatralta kotoisin oleva Ulla näki työpaikkailmoituksen Etelä-Saimaassa – tai oikeastaan hänen serkkunsa näki, leikkasi sen talteen ja postitti hänelle. Siitä alkoi matka, joka veisi hänet työn äärelle, jota ei voisi tehdä ilman intohimoa.
Pohjakoulutukseltaan Ulla on sairaanhoitaja, ja hän täydensi osaamistaan terveydenhoitajaksi vuonna 1985. Samana vuonna hän aloitti työt Lappeenrannan työterveydessä. Sillä tiellä hän on pysynyt, kasvanut, kehittynyt ja ollut mukana muuttamassa koko toimialaa.
Työtä ihmisille ja työpaikoille
Työterveyshoitajan rooli ei ole ainoastaan verenpainemittaria ja rokotuksia. Ullan työ on ollut laaja-alaisesti ihmisten ja työyhteisöjen tukemista – työkyvyn ylläpitämistä, kriisien kohtaamista, ennaltaehkäisyä ja kehittämistyötä. “Välillä pitää olla vähän pappi, välillä lakimies, ja joskus jopa poliisi,” hän kuvailee.
Yksi uran kohokohdista oli osallistuminen Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -kirjan tekemiseen, jonka parissa hän pääsi myös esittelemään tutkimustuloksia kansallisella tasolla. “Työkaveri näki minussa potentiaalia ja kannusti lähtemään mukaan.”
Ulla on ollut mukana rakentamassa työhyvinvointia eri toimialoille ja toiminut aktiivisesti kehittämisprojekteissa ja hankkeissa. Yksi mieleenpainuvimmista oli Huomisen työkyky -projekti, jonka tiimoilta hän pääsi kukitettavaksi Säätytalolle.
Teknologian harppaukset ja pasianssilla koulutusta
Teknologian kehitys on muovannut työtä valtavasti. “Kun siirryttiin paperista tietojärjestelmiin vuonna -97, minä vedin uudistusta työpaikalla,” Ulla kertoo. “Ajattelin, että tästä pitää saada tehot irti, ei tämä pure. Työkaverit tutustutin hiiren käyttöön pasianssin avulla. ”
Dokumentoinnin lisääntyminen ja sähköistyminen on ollut iso muutos, mutta Ulla suhtautuu kaikkeen kehitykseen uteliaasti ja avoimesti. “Tarvitsee olla rohkea. Kun vain tarttuu hommiin, niin siitä se lähtee sujumaan.“
Yhteenkuuluvuutta ja elinikäisiä ystäviä
Pienessä työyksikössä työyhteisö on kuin perhe. “Työkavereista tulee elinikäisiä ystäviä, aina on saanut tukea,” Ulla sanoo. Hänellä on yrityksen pisin työura, ja vuosien varrella on kertynyt monta hyvää esihenkilöä ja kollegaa, jotka ovat jättäneet jäljen.
Viime viikolla vietettiin Ullan 40-vuotisjuhlia kakkukahvien ja haitari- ja kitaramusiikin säestyksellä. “Soitettiin Eppu Normaalia, laulettiin ja tanssittiin.” Ulla sai tilaisuudessa Keskuskauppakamarin myöntämän kultaisen ansiomerkin tunnustuksena 40 vuotta jatkuneesta ansioituneesta ja sitoutuneesta työstä.
Vahva jälki työelämässä ja yhteisössä
Vaikka Ullalla on ollut mahdollisuuksia vaihtaa työpaikkaa, hän on aina päätynyt jäämään tuttuun ja paikalliseen, joka tuntuu kodilta. Vuosien aikana hän on kouluttautunut ahkerasti: ensiapukouluttajasta työkykykoordinaattoriksi, ravitsemusohjaajasta työuupumukseen perehtyneeksi asiantuntijaksi. “Olen käyttänyt myös iltoja ja vapaa-aikaa kouluttautumiseen. Pitää olla koko ajan silmät ja korvat auki.”
Työ on ollut merkityksellistä ja palkitsevaa. “Kun ihminen saa uuden suunnan elämään tai kiittää vuosien päästä kadulla tai kirjeellä, että neuvo auttoi, se tuntuu aina hyvältä.”
Katse kohti horisonttia
Eläkkeelle siirtyessään Ulla ei aio jäädä lepäämään laakereillaan. Suunnitelmissa on joogaa, kulttuuria ja mökkeilyä saaristossa. “Toimitusjohtaja Laura sanoi, että aina saa tulla käymään, mutta nyt tekee mieli tehdä jotain ihan muuta.”
Kun työkaverit kuvailivat Ullaa eläkekortissa rauhalliseksi ja vakaaksi, päteväksi ja älykkääksi sekä empaattiseksi kuuntelijaksi, he eivät liioitelleet. “Olen aina ajatellut, ettei ole hankalia asiakkaita. Kaikki otetaan vastaan sellaisina kuin ovat.”
Uusille työntekijöille Ullalla on yksi tärkeä neuvo: “Omaksukaa neiti Marplen asenne – tutkikaa, perehtykää, tarttukaa toimeen.”
Ullan työura on ollut yhtä ihmisyyden koulua – ja osoitus siitä, että pitkään työuraan mahtuu jatkuvaa kasvua, iloa ja vaikuttavia kohtaamisia.